Kasvikset kohopenkeissä

Kasvimaa

Traktori käänsi ja harasi kauan kesannolla olleen savipellon vuonna 2009. Hedelmätarha perustettiin osaan pellosta ja osa jätettiin kasvimaaksi.

Savisessa kasvimaassa ei menestynyt oikeastaan mikään ensimmäisenä vuonna. Porkkanat olivat epämuodostuneita, perunoita vähän, sipulit pieniä jne. Lisäksi maa pukkasi rikkaruohoa.

Koko savimaan parannus hiekalla ja turpeella olisi ollut rankkaa käsipelillä, joten perustin kohopenkit saven päälle. Penkkien maa-aineksena käytin tilausmultaa ja hevosenlantaa. Tilasin niitä useita kuormia ja olen lisännyt hevosenlantaa syksyisin penkkien päälle kymmenisen senttiä vuosittain.  Muuta lannoitusta ei tarvita. Turvelanta on todennäköisesti hapanta, joten ole lisännyt tuhkaa. Kohopenkkiviljelyn huono puoli on mullan kuivuminen kuivan kasvukauden aikana. Kasvimaan vieressä on kaivo, josta saan pumpun avulla kasteluveden.

Kohopenkkiviljely on tuottanut satoa erinomaisesti. Jotkut arat vihannekset ovat kuitenkin kärsineet viileinä kesinä, kuten avomaankurkku- ja maissisato on jäänyt saamatta parina kesänä.

Olen viljellyt juureksia kuten perunoita, porkkanoita, punajuuria, keltajuuria, kaurajuurta, palsternakkaa ja nauriita. Kaaleista olen kasvattanut kurttu-, lehti-, ruusu- ja kyssäkaalia. Olen pitänyt erilaisista herneistä ja pavuista, varsinkin härkäpavuista. Kasvatan sipulilajikkeita, maissia, kesäkurpitsaa, kurpitsaa, avomaankurkkuja, salaatteja, pinaatteja, retiisejä ja mangoldia.

Yrteistä persiljan ja tillin lisäksi viljelen korianteria, oreganoa, kirveliä, salviaa, talvikynteliä, minttuja, timjamia, sitruunamelissaa ja rakuunaa. Kasvatan basilikalajikkeita kasvihuoneessa ja rosmariinia ruukuissa. Monivuotiset yrtit ja kasvit ovat huolettomia. Näitä ovat olleet  oregano, salvia, rakuuna, sitruunamelissa, mintut, talvikynteli, timjami, pillisipuli ja ruohosipuli. Korianteri ja kirveli kylväytyvät osittain itse.

Kylvän suurimman osan kasveista siemenistä. Osa kasveista vaatii esikasvatuksen, kuten maissi ja kurpitsat. Kasvipenkit ovat harson peitossa kasvukauden alussa, mikä parantaa itämistä ja suojaa pieniä taimia. Suojaan jotkut kasvit harsolla kirpoilta koko alku- ja keskikesän.

Satoa tulee paljon, joten säilön osan myöhempään käyttöön. Juurekset säilyvät hyvin kellarissa kevääseen ja jopa seuraavaan kesään asti. Keltajuuret säilyvät erityisen hyvin. Sipulit kuivaan, ja ne riittävät jouluun saakka. Pidän erityisesti punasipulista. Pakastan maissia, sokeriherneitä ja papuja. Säilön erityisesti avomaankurkkuja erilaisiin etikkaliemiin, mutta myös muita vihanneksia ja juureksia. Lämpimänä kesänä avomaankurkut riittävät kesän tuorekäyttöön korvaten kasvihuonekurkut ja säilykkeenä joulun yli. Yrtit pakastan, joten kaupan yrtteihin minun ei ole tarvinnut turvautua vuosiin.

Kohopenkkien parannus

Kohopenkkien korkeus on kasvanut vuosi vuodelta, koska lisään niiden pintaan hevosen lantaa. Kohopenkit alkoivat levitä 2016 penkkien väliin, ja mullasta ruokaa etsivät linnut kaivelivat isoja kuoppia penkkien reunoille. Kohopenkkiviljelyä siis piti edelleen kehittää.

Suunnittelimme kohopenkkien ympärille reunat lautatavarasta. Reunoille ja päätyihin tuli kaksi lautaa päällekkäin, jolloin penkkiä tuettiin 20 cm korkealla laudoituksella. Kulmiin ja reunoihin tuli tukipuut, jotka oli viistottu, ja ne upotettiin maahan, joten ne pitävät lautarakennetta koossa.

Puutavaran valitseminen olikin oma lukunsa. Lautaa tarvittiin paljon. Yli viisimetrisiä penkkejä on yhdeksän,  3,5 – 4,5-metrisiä on viisi ja 2,5-metrisiä on kuusi. Kyllästettyä puutavaraa ei voi käyttää, koska kyllästeen kuparia huuhtoutuu kasvipenkkeihin. Lämpökäsitelty puu ei lahoa, mutta on kallista ja menettää lujuutensa maakosketuksessa maasta imeytyvän veden takia. Mäntylautaa ei kannattanut ostaa, koska männyn pintapuu ei ole kovinkaan kestävää. Päädyin siis kuusilautaan, jonka on mäntyä kestävämpää. Vajaakanttinen kuusilauta on lisäksi suhteellisen edullista ja sopiva tällaiseen rakentamiseen. Ehkä olisi kuitenkin kannattanut ostaa 28 mm ostetun 22 millisen sijaan. Mitä paksumpi, sen parempi. Viistotut tuet ovat 50 x 50 millisiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kohopenkin reunukset odottavat asentamista. Lapioin kaiken kohopenkin mullan sisään. Lisäksi kaivan maata reunusten ja tukien alta. Viistotut tuet ovat kulmissa ja keskellä pitkää laitaa. Sen jälkeen painan rakenteen maahan.

 

Toinen ongelma on ollut rikkaruohot. Ravinteikas hevosenlanta saa myös rikkaruohot kukoistamaan. Varsinaisista penkeistä olen kitkenyt rikkaruohot käsin, mutta penkkien välit ovat olleet varsinainen haaste. Olen saanut mm. vuohenputket ja juolavehnän kitketyksi, mutta kortteet ovat aivan mahdottomia. Niiden tummat pitkät maajuuret ulottuvat syvälle ja kauas. Olen laittanut nyt kohopenkkien väliin katemuovin, jota käytän mansikka- ja vadelmamaalla. Vesi menee katemuovin läpi, koska se on kudottu. Valitettavasti myös joidenkin rikkaruohojen juuret pystyvät tunkeutumaan sen läpi. Siksi joudun kääntämään muovin kerran tai kaksi vuodessa. Siksi kääntämismahdollisuus on otettava huomioon katemuovin kiinnityksessä. Nyt olen laittanut tiiliskivet katemuovin päälle, mutta varmaankin joudun sitä teippaamaan lautoihin, jotteivät rikkaruohot pääse reunoista rehottamaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Etualalla pitkät, yli viisimetriset kohopenkit. Reunukset on painettu maahan. Penkkien väliin on levitetty katemuovi estämään rikkaruohojen kasvua. Painona on tiiliskiviä, mutta muovi pitää vielä teipata lautaan. Muovi joudutaan kääntämään vuosittain, koska jotkut rikkaruohon kasvavat läpi. Mielenkiintoista nähdä, miten toimiva ratkaisu on.

Mainokset