Kärhöt

Kärhöjen kasvatus siemenestä

Hankin ensimmäiset kärhöni 20 – 30 vuotta sitten. Ne olivat isokukkaisia kärhöjä, jotka kuolivat muutamassa vuodessa. Sitten hankin pienikukkaisia kevät-kesällä kukkivia Atragenekärhöjä, joihin tykästyin. Ne ovat kestäviä ja runsaskukkaisia. Miellyin myös myöhemmin kukkiviin pienikukkaisiin Viticella- ja Integrifolialajikkeisiin.

Aloin kokeilla siemenlisäystä, ja se onnistuikin hyvin. Keräsin siemeniä omista lajikkeistani ja myöhemmin siemenvaihdossa seurojen: Royal Horticultural Society, American Rock Garden Society ja Trägårdsamatörerna kautta. Kärhökerhon silloinen sihteeri Timo Löfgren antoi myös siemeniä.

Useimmat kärhöt itävät parhaiten, kun ne kylmäkäsitellään. Laitan siemenet itämään lopputalvesta ulos ruukuissa ja peitän ne lumella. Siemenet itävät yleensä touko-kesäkuussa. Joskus mikään lajikkeen siemenistä ei idä. Jotkut siemenet saattavat itää vasta seuraavana vuonna. Lopputuloksena oli kuitenkin melkoinen määrä kärhön taimia, joita kasvoi puiden ja pensaiden ympärillä, maanpeittokasveina, kukkapenkeissä, seinillä ja aidan vierustalla. Rusakot oppivat syömään Atragenekärhöjä talven aikana, ja silloin ei ollut kevätkukintaa.

Muutimme Espoosta Vihtiin vuonna 2009, ja kärhöt muuttivat mukana. Kuljetimme lukuisia peräkärryllisiä kärhöjä ja perennoita uuteen kotiin. Koska oli odotettavissa, että Vihdissäkin olisi rusakoita, tarvitsin aitauksen, jonka sisälle saisin kymmenet kärhöni turvaan. En odottanutkaan, että mieheni innostuisi aitauksen rakentamisesta kärhöille, joten markkinoin asian omenatarhana ja siiderintekomahdollisuutena. Ajatus meni läpi, mutta olikin hedelmäpuuharrastukseni alku, mikä tempaisi sitten mukaansa, ja kärhöharrastukseni jäi vähemmälle.

Olen Vihdissä kerännyt vuosittain siemeniä lähinnä Atragenekärhöistäni. Emoksi olen valinnut tietyn väriset, jonakin vuonna suurikukkaisimmat ja jonakin kerrottukukkaiset kärhöt. Seuraavan vuoden elokuussa olen istuttanut näitä taimia omenapuutarhaa ympäröivälle aidalle. Koska maa on hyvin savista, olen keventänyt maa-ainesta hevosenlantapitoisella turpeella.

kärhö1 kärhö2 kärhö3 kärhö4

Erään vuoden kärhojen emotaimet

Kärhöt ovat vahvajuurisia, ja ne eivät ole juuri kärsineet kuivista kausista. Lisään vuosittain maatunutta hevosenlantaa kärhöjen juurille. Kärhöt kasvavat voimakkaasti samoin myös rikkaruohot, joiden kitkentä muutaman kerran kesässä on tylsä urakka.

Joidenkin kärhöjen maan yläpuoliset varret paleltuvat talven aikana. Leikkaan ne pois keväällä. Samoin leikkaan keväisin kuivuneet Atragenekärhöjen varret pois. Kärhöt kuitenkin painavat melkoisesti aitausta, jota on jouduttu tukemaan paikoitellen.

hassu kärhö2

Joskus siementaimesta voi tulla tämänkin näköinen kukka

Kärhöjen kukintakausi alkaa toukokuun loppupuolella ja kestää joitakin viikkoja. Atragenekärhöt kukkivat myös syksyllä, mutta se on vähäistä verrattuna kevätkukintaan. Myöhäisemmät pienikukkaiset kärhöt, kuten  viinikärhöt, kellokärhöt ja tiukukärhöt kukkivat keskikesästä lähes syyskuun loppuun. Erityisen kaunis omenatarha on alkukesällä, kun sekä hedelmäpuut että kärhöt kukkivat saamaan aikaan.

Kokemuksia 2014 kerätyistä kärhönsiemenistä

Keräsin alkusyksyllä 2014 neljästä Atragenekärhöstä siemeniä, jotka varastoin jääkaapissa lokakuun puoliväliin. Kylvin ne suuriin muoviruukkuihin taimimultaan peittäen siemenet ohuella multakerroksella, etteivät ne kulkeutuisi tuulen tai kasteluveden mukana pois. Vein muoviruukut ulos talveksi kylmäkäsittelyyn. Kärhöt alkoivat itää aivan toukokuun alussa 2015, kun olin vienyt ne vähän aikaisemmin kasvihuoneeseen.

Kun taimiin oli ilmestynyt sirkkalehtien jälkeen lehtiä, koulin ne omiin pikkuruukkuihin tavalliseen säkkimultaan. Loppukesällä istutin 45 tainta hedelmätarhan sisälle aitausta vasten. Aitauksen sisäpuolelle (30 m x 30 m) on kaivettu kärhöpenkit, joiden leveys on noin 30 cm. Tällä kertaa merkitsin jokaisen taimen puutikulla (n. 20 cm varrastikku), jotta en vahingossa kitke pieniä taimia seuraavana keväänä rikkaruohojen mukana pois.

Tammikuu 2016 kovine pakkasineen ja vähäisine lumipeitteineen koetteli niin kärhöjä kuin muitakin puutarhakasveja. Maanpäälliset osat paleltuivat useista kärhöistä ja toukokuun kukinta oli siksi tavallista vähäisempää. Kärhöt alkoivat kuitenkin versoa loppukeväästä. Vuoden 2014 siemenistä kerätyistä kärhöntaimista oli hengissä kuitenkin 33 (noin 75 %), mistä olin positiivisesti yllättynyt. Merkintätikkujen ansiosta uudet taimet oli helppo laskea muiden kärhötaimien välistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä oli yleinen kärhötaimen kokoluokka toukokuussa 2016. Siemenet oli kerätty 2014. Taimen takana on puinen tikku osoittamassa taimen paikkaa kärhöpenkissä hedelmätarhauksen aitauksen vieressä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä Atragenetaimi oli jo venynyt 30-40 cm:ksi toukokuussa 2016 ja oli pisin 2014 taimista.

Mainokset