Vadelmat

Puolakan vadelmat, karhunvadelmat ja mesivadelmat

Viinirypäleiden kasvatuksen ongelmien lisäksi myös vadelmien osalta minulla on ollut paljon oppimista. Ensimmäinen haaste oli kasvupaikka. Istutin ensimmäiset paljasjuuriset vadelmat (Muskoka ja Ottawa) suoraan savimaahan kahteen riviin (rivin pituus on n. 20 m). Seuraavan talven jälkeen taimet olivat veden peitossa, koska lumien sulamisvesi ei ollut imeytynyt savimaahan. Vain harva taimi lähti kasvuun. Lisäsin vadelmariveille lantaa ja ruohonleikkuujätettä, jolloin sain kohopenkit ja lisäsin vielä yhden rivin hieman edellisiä rivejä korkeammalle. Hankin seuraavat taimet ruukuissa ja siirsin vadelmia Espoon tontiltamme sekä yhden löytämäni keltaisen villivadelman metsästä. Vadelmarivit ovat aivan metsänreunassa. Joko metsän villivadelmista tai siirretyistä taimista levisi kasvustoihin vadelman versotauti, joka tappaa vuosittain osan marjoja tuottavista versoista tai muuten vähentää verson marjantuottoa osittaisena kuivumisena. Saan satoa näistä vadelmista vain noin 10 – 15 l.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Versotautia vadelman varsissa. Tauti näkyy tummina laikkuina varren alaosassa. Tauti tappaa osan marjoja tuottavista versoista. Tämä näkyy versojen kuivumisena. Kaikki varret eivät kuitenkaan saa tartuntaa.

Ensimmäiset vadelmat hankin vuosina 2009 – 2010. Nämä olivat paljasjuurisia ja siksi edullisia. Myöhemmin keräsin Helsingin seudun taimistoista eri lajikkeita ruukkutaimina. Olen ottanut myöhemmin omista taimistani myös juuriversoja ensimmäisen talven aikana menehtyneiden taimien tilalle. Lajikkeita ovat mm. Ottawa, Muskoka, Jenkka, Jatsi ja Maurin makea. Lisäksi ostin kaksi karhunvadelman tainta, joista toinen on Sonja. En alussa pitänyt kirjaa lajikkeista, joten en enää tiedä näiden taimien lajikenimiä.

Vadelmat ja karhunvadelmat talvehtivat hyvin kohopenkeissä. Alkukesästä osa versoista kuivuu ja kuolee versotaudin takia.

Rikkaruohon kitkentä vadelmariveistä vie melko melkoisesti aikaa. Rikkaruohot ja kortteet viihtyvät erinomaisesti vadelmapenkeissä. Kortteiden kitkentä on turhauttavaa, koska ne nousevat pian kitkennän jälkeen takaisin. Niitä ei myöskään pysty hävittämään rikkaruohohävitteellä. Maanpäälliset osat vain ruskettuvat ja pian uutta kortetta pukkaa tilalle. Vadelmapenkkien välit on katettu muovilla, joka pitää kääntää 2 kertaa vuodessa, koska rikkaruohot alkavat kasvaa senkin läpi. Sadon jälkeen elokuussa leikkaan satoa tuottaneet versot pois ja harvennan vähän vadelmarivistöä, jotta se pysyisi ilmavana ja vähentäisi versotaudin tuhoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vadelmarivistöä ennen kitkemistä ja leikkausta vuonna 2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vadelmarivistö kitkemisen jälkeen 2016. Vanhat satoa tuottaneet versot on leikattu. Rivistön välillä ollut mansikkamuovi on käännetty, koska rikkaruohot kasvavat siinäkin. Vadelmat tuetaan ensi kautta varten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vadelmarivistöt tuettiin syyskuun puolivälissä 2016. 

Karhunvadelmat tuottavat paljon satoa vadelman satokauden jälkeen. Satokausi alkaa vähän ennen elokuun puoliväliä ja kestää pitkälle syksyyn. Marjat pitää poimia päivittäin kuten vadelmatkin. Marjat eivät ole niin herkullisia kuin vadelmien marjat. Sonja kasvaa todella korkeaksi, jopa 2,5 metriseksi. Se on hyvin piikkinen ja leviää voimakkaasti juuriversoina muovikatteenkin ali. Karhunvadelma on kuitenkin hyvin terve, kauniskukkainen marjakasvi, johon mehiläiset ovat mieltyneet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Karhunvattujen satokausi on pitkä. Se alkaa elokuussa ja jatkuu pitkälle syyskuuhun.

Aikaisempina vuosina terveet versot ovat pysyneet melko hyvin pystyssä, mutta kesällä 2016 lähes kaikki versot ovat kaatuilleet kostean ja muutenkin kasveille edullisen kasvukauden takia, joten aloitamme vadelmien tuentaprojektin.

Versotautisten vadelmakasvuston takia olen perustanut uuden vadelmapenkin toivottavasti vadelmille edullisempaan paikkaan. Kasvualusta on hiekkainen, viettävä ja etelään avautuva. Villivadelmia ei kasva vieressä. Vadelmarivistö on siideriomenatarhan aitaa vasten sen ulkopuolella, joten pystyn tukemaan sen aitaan. Olen kattanut vadelmarivistön muovilla, mikä vähentää toivottavasti rikkakasvien kitkentää. Olen hankkinut tähän rivistöön seuraavat taimet: Jatsi (2), Maurin makea (2), Muskoka (2), mesivadelma Heisa, keltaiset vadelmat Hitkoke ja Porana Rose, Jenkka (2), Ottawa (2), Glen Ample ja Polka (2). Ruukkutaimina nämä vadelmat tuottivat joitakin marjoja jo ensimmäisenä kesänä. Heisan mausta en kyllä pystynyt erottamaan mesimarjan makua, vaikka näin on lajiketta markkinoitu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uusi vadelmapenkki siideriomenatarhan vieressä. Toivottavasti tähän rivistöön versotauti ei iske. Välimatkaa toisiin vadelmarivistöihin on noin 300 m.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s