Lisää kokemuksia Evermat- ja Excalibur-kuivureista

Ensimmäisten kuivauskokeiden jälkeen kirjasin kuivauslämpötilat ja –ajat.  Näitä kuivauseriä oli kolmisenkymmentä kesän ja syksyn 2017 aikana. Evermat kuivasi nopeammin kuin Excalibur-kuivuri. Excaliburin etuna on laajempi kuivauspinta, koska tasoja on 9 ja tason kuivauspinta-ala on suurempi kuin Evermatin. Lisäksi kuivattavat mansikat, banaanit ja tomaatit eivät jää kiinni Excaliburin Paraflex-päällysteisiin kuten kävi Evermatissa. Myös kuivaustuloksessa on eroja näiden kahden kuivurin välillä. Excaliburissa Paraflex-päällysteen päällä esim. kuivatut omenasiivut ovat nahkeampia, mutta Evermatissa ne ovat rapeampia. Nahkeuden takia kuivumisastetta oli vaikeampi arvioida. Evermatiin voi hankkia kaksi ritilää lisää nykyisten neljän lisäksi. Senkin jälkeen Excaliburissa on enemmän kuivauskapasiteettia.

Kuivurit sopivat erinomaisesti omenoiden ja päärynöiden, sienten, nokkosten, lehtikaalin ja juuresten kuivaukseen. Yrttejä en kuivaa, koska pakastan ne. Sen sijaan mustaviinimarjojen, karviaisten, mustikoiden ja luumujen kuivaus vei kauan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Afroditaomenoiden siivutus mandoliinilla on nopeaa. Ensin omenaporalla poistetaan siemenkota.

Omenat kuivasin siivuina. Ensin leikkasin ne veitsellä, mutta sitten hankin mandoliinin, jolla sain tasapaksuja siivuja. Talouskoneeni ei soveltunut kokonaisen omenan siivuttamiseen. Kuivauslämpötila oli  40 o. Kuivumisaika riippui omenasiivujen paksuudesta, jota mandoliinilla on helppo säätää. Evermatilla kuivausaika oli 4-6 t ja Excaliburilla 6-10 t riippuen omenasiivujen paksuudesta. Ensimmäiset omenaerät kostutin sitruunamehulla tummumisen estämiseksi. Myöhemmin huomasin, ettei tummuminen ollut niin voimakasta eikä haitannut, joten luovuin sitruunasta. Joihinkin eriin ripottelin kanelia tai vaniljasokeria mausteeksi. Kuivasin useita lajikkeita: Kaneliomenat, Brödtorpin syys, Uslada, Oranie, Slava, Julij Naturalis, Wealthy, Afrodita, Kymppi ja Imrus R. Kaikki lajikkeet sopivat kuivaukseen ja ovat erinomaisia maultaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omenaviipaleet Excaliburin kuivaustasolla.

Päärynäsiivut kuivasin myös 40 o:ssa. Ainoana lajikkeena kuivasin vain Rumnaja Letnaja-lajiketta, joka ei ole mitenkään erinomainen. Se kärsii muumiotaudista, halkeilee, kypsyy helposti yli eikä ole maultaan erinomainen. Muut päärynälajikkeeni eivät vielä tuota hedelmää. Päärynöitä oli vähän, ja kuivasin ne yhdessä omenasiivujen kanssa, joten kuivausaika oli noin 5 t. Kuivatut päärynät olivat kyllä hyviä.  Ainoa luumu, josta sain satoa, oli Poderak St Petersburg.  Halkaisin luumut ja poistin kivet. Kuivasin luumut ensin 50 o:ssa ja sitten 40 o:ssa. Kuivausaika oli peräti 12 t. Maultaan kuivatut Podarok-luumut olivat melko karvaita ja happamia. Toivottavasti muut luumuni alkavat tuottaa pian satoa, jotta voin kokeilla niiden kuivaamista.

Marjojen kuivaus tuotti pettymyksen, koska juuri niitä sekä hedelmien kuivausta varten olin kuivurit hankkinut. Mustaviinimarjat kuivasin kokonaisina  40o:ssa, 50o:ssa ja Excaliburissa 27 t:n jälkeen 60o:ssa. Excaliburissa kuivaus kesti 54 t ja Evermatissa 27 t. Karviaiset kuivasin puolitettuina samoissa lämpötiloissa kuin mustaviinimarjat. Kuivausaika oli Excaliburissa 24 t ja Evermatissa 14 t. Mustikat ja mansikat olin kuivannut aikaisemmin ja niiden kuivauksesta kerroin jo edellisessä blogissani.

Kasvatin viime kesänä viittä tomaattilajiketta, ja ne tuottivat ihan kiitettävästi satoa. Valmistan  niistä yleensä tulisia tomaattikastikkeita, jotka pakastan. Nyt myös kuivasin niitä siivuina 40 o:ssa Excaliburissa 17 h ja Evermatissa 14 t. Tomaatti on aivan erinomaista kuivattuna.

Kokeilin perunoiden, porkkanoiden, nauriiden ja daikonin kuivausta siivuina. Esikeitin niitä 2 min kiehuvassa vedessä ennen kuivausta. Sirottelin niiden päälle suolaa, savupaprikaa ja cayannepippuria. Kuivauslämpötila oli 50 o ja ne vaativat 7 t kuivuakseen sekä Excaliburissa että Evermatissa. Tavoitteeni oli saada niistä chipsejä, mutta melkoisen kovia koppuroita niistä tuli. Juuresten kuivaus vaatii vielä opettelua.

Nokkoset huuhtelin ja kuivasin vain niiden lehdet 30 o:ssa 5 t Evermatissa. Lehtien kuivaus onnistui erinomaisesti. Lehtikaalia keräsin suuren korillisen. Riivin pois päälehtisuonen ja esikeitin riivityt lehdet 2 min. Kuivasin lehdet Excaliburissa n. 40 o:ssa 6 t. Sekä nokkoset että lehtikaalit menivät pieneen tilaan lasipurkkiin, koska sain ne sormin jauhettua murusiksi. Olen lisännyt niitä keittoihin.

Suppilovahveroiden kuivaus onnistui myös erinomaisesti. Suuret sienet puolitin. Kuivauslämpötila oli 40 o ja kuivausaika 3-5 t Evermatissa.

Olen miettinyt, miksi kuivaus Excaliburissa vie kauemmin kuin Evermatissa. Excaliburin 9 tasoa ovat melko lähellä toisiaan. Lisäksi tasojen päällä on tiiviit Paraflexkalvot. Ilma ei todennäköisesti kierrä yhtä tehokkaasti kuin Evermatissa, joiden ritilät ovat avoimet ja melko kaukana toisistaan. Evermatista myös kuivausilma pääsee hyvin ritilämäisen kannen läpi. Excaliburin rakenne on suljetumpi. Kuitenkin Excaliburin suurempi kuivausala kompensoi pidempää kuivausaikaa, ja suurien määrien kuivauksessa Excalibur on tehokkaampi.

Oma haasteensa tuo kuivattujen ainesten säilyttäminen. Minulla ei ole suositeltua viileää, kuivaa ja pimeää tilaa, joten säilytän ne keittiön pimeässä kaapissa. Onneksi lasipurkkeja riittää, mutta kaappitila tekee tiukkaa. Marjat, hedelmät ja kasvikset kutistuvat kuivauksen ansiosta kolmannekseen tai jopa viidennekseen alkuperäisestä tilavuudestaan. Tosin vaikka omenasiivu kutistuu, niiden käppyräiset siivut vievät paljon tilaa lasipurkissa, vaikka niitä tiivistää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omenaviipaleita purkissa. Onneksi avomaankurkkuja ei tullut kylmän kesän ansiosta, joten lasipurkkeja riittää.

Kuivurit on nyt kannettu talveksi lämpimään varastoon. Ensi kesänä kokeilen ainakin soseutettujen marjojen kuivaamisen kalvona, jos näin saan kuivausaikaa nopeutetuksi. Sitten kokeilen chipsien tekoa juureksista, jos vaikka onnistuu vähäisellä öljyn lisäyksellä tai jollakin muulla konstilla. Lisäksi kokeilen ohuiden maustettujen ruisleipäsiivujen kuivausta.

Evermat- ja Excalibur-kuivurit

Olin suunnitellut kuivurin hankkimista marjojen, hedelmien ja kasvisten kuivaukseen jo kolmen vuoden ajan. Eniten kiinnosti kuivurin hyödyntäminen omenoiden ja säilöntään, koska pakastetut omenaviipaleet ovat sulatuksen jälkeen veteliä. Ne soveltuvat kyllä leivontaan mutta eivät naposteluun.

Päädyin kuivuripohdinnoissani hankkimaan Excaliburin, mutta toisin kävi. Olin kodinkoneliikkeessä muilla asioilla, kun huomasin Evermat-kasvikuivurin ikkunassa. Siinä keskusteltuani myyjän kanssa ajattelin ottaa kuivurin mukaani. Se oli kaupan ainoa kuivuri ja oli näytekappaleena kadun puolelta vähän kellastunut. Sain kuivurista hyvän alennuksen ja lähdin tyytyväisenä kaupasta. No, vähän myöhemmin huomasin, että nettitilauksena olisin saanut sen vieläkin halvemmalla.

 

                    Omenarenkaiden ja puolitettujen kirsikoiden kuivaus onnistui hyvin                  Evermatissa

Suomenkielinen ohjekirja ei ollut kaikkein parhaimpia, mutta helppokäyttöisenä sain kuivurin toimimaan heti. Kokeilin ensin ulkomaisten omenien kuivaamista, koska omat omenani eivät olleet kypsiä heinäkuussa. Kastoin omenarenkaita sitruunamehussa värjääntymisen estämiseksi ja maustoin osan kanelilla. Erinomaisia tuli ja suhteellisen nopeasti. Sitten kokeilin mansikka- ja banaaniviipaleitten kuivausta. Kuivurin käytössä tuli ongelmia. Kuivurissa on neljä metallista kuivausritilää, jotka ovat säädettävissä joko kuperiksi tai koveriksi. Ritilöiden paikkaa tulee vaihtaa kuivumisen aikana, ja niitä tulee myös kiertää. Kuivasin sekä mansikka- että banaaniviipaleet kuiviksi, mutta ohuet viipaleet eivät helposti irronneet ritilöistä, vaan osa jäi kiinni. Kokeilin mansikan kuivausta myöhemmin niin, että kesken kuivausta yritin irrottaa niitä ritilöistä, mutta pieni osa jäi edelleen kiinni. Ritilät ovat helposti pestävissä, mutta oli tylsää pestä kiinni jääneitä mansikoita. Myöhemmin kokeilin halkaistujen imeläkirsikoiden, retiisien sekä minuutin ryöpätyn lehtikaalin kuivausta, ja ne onnistuivat hyvin.

 

Mansikat Evermatissa toisen kerran kuivauksessa, jolloin mansikat irtosivat verrattain hyvin.

Olin kuitenkin pettynyt irrottamisongelmiin, epätasaiseen kuivumiseen ja ei tasomaisiin ritilöihin, johon oli hankala ripotella marjoja niin, etteivät ne olisi kiinni toisissaan. Päätin tilata 9-tasoisen Excaliburin. Kuivurin mukana tuli ohjekirja sekä laajempi yleisesti kuivausta esittelevä kirja. Ohjekirja oli englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi ja hieman sekava. Hyvää lisätietoa löytyi ohjekirjan Questions and Answers –osiosta. Amerikkalaisessa hyvässä kuivauskirjassa suositeltiin korkeampia kuivauslämpötiloja kuin lainaamassani Sahlinin kuivausta käsittelevässä kirjassa. Tilasin myös Paraflexx-päällysteet kaikille tasoille, jotta kuivattujen marjojen ja hedelmien irrotus onnistuisi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuivattuja omenarenkaita Excaliburissa. Renkaat kastettu ensin sitruunamehuun ja maustettu sitten kanelilla tai vaniliinisokerilla.

Kuivasin ensin omenien, banaanien ja mansikoiden viipaleita, ja kuivaus sujui hienosti. Sitten poimin sangollisen mustikoita, joista laitoin n 7 l molempiin kuivureihin, siten että kaikilla tasoilla oli mustikoita. Kuivaustulos olikin yllätys. Aloitin ensin kuivauksen 40 o:ssa ja nostin kuivauslämpötilan myöhemmin 50 o:een, siten että molemmissa kuivureissa oli samat lämpötilat. Evermat kuivasi mustikat noin 18 h:ssa, siten että noin 20 % tarvitsi lisäkuivausta. Sen sijaan Excaliburin mustikoista vain pieni osa oli kuivia. Vähensin Excaliburista mustikoita Evermatiin kuivien mustikoiden sijaan ja kuivasin mustikoita 2 vrk yhteensä. Vielä silloinkin oli isohko osa Excaliburissa kuivatuista mustikoista kosteita. Lopetin kuivauksen siihen. Erottelin kuivat ja kosteat mustikat toisistaan, mikä oli työläs urakka. Kuivauksen hitaus ja epätasaisuus olivat pettymys. Ehkä mustikoita oli alun perin Excaliburissa liikaa, joten täytyy pienentää ensi kerralla määrää.

 Mustikoita Evermat-kuivurin ritilällä. Kerralla voi kuivata noin kilo mustikoita eli 250 g ritilällä. Kuivaus vei noin 18 h. Kuivaus onnistui hyvin, mutta aika on pitkä.

 

Mustikoita Excalibur-kuivurin tasolla. Kuivuminen kesti 24 h. Ennen sitä oli 18 h jälkeen vähennetty mustikoita Evermat-kuivuriin. Kahden vuorokauden jälkeen osa mustikoista vielä kosteita. Ehkä mustikoita oli liikaa.

Tässä joitakin huomioita. Molemmat kuivurit oli helppo puhdistaa. Varsinkin Paraflexx päällysteet puhdistuivat pyyhkimällä. Evermatin ritilät vaativat välillä tiskauksen käsin. Ei konepesua. Molempiin kuivureihin menee todella paljon kuivattavaa. Kun laitoin Excaliburiin runsaan kilon banaania, kilon omenia ja kilon mansikoita, jäi vielä kolme tasoa tyhjäksi, ja kuivaus onnistui hyvin. Tämä ei ole meillä ongelma, koska tuotamme hedelmiä, marjoja ja kasviksia runsaasti. Molemmat laitteet hurisevat, lämmittävät ja niistä lähtee myös kuivattavien marjojen ja hedelmien tuoksuja. Tuoksut ovat sinänsä ok. Hurinan takia laitteet on sijoitettu takkahuoneeseen, jonka ovet suljetaan. Silloin hurina ei häiritse alakerrassa. Takkahuone on makuuhuoneen alapuolella, ja yöllä hurina kuuluu selvästi. Siksi aioin kuivata vain päiväsaikaan.

Seuraavaksi kokeilen viinimarjoja ja karviaisia. Myöhemmin tulevat juurekset ja sienet.

 

 

Mausteinen raparperichutney

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valmis raparperichutney

Raparperichutneyn reseptejä löytyi useitakin ja niistä lähdin kehittämään omaani. Chutney soveltuu kana-jauheliha- ja muiden liharuokien seuraksi. Raparperi on erinomainen raaka-aine chutneyn valmistukseen.

600 g raparperiä kuorittuna ja pilkottuna (n. 1 litra)

3 punasipulia

1 valkosipulin kynsi

3 cm pala inkivääriä raastettuna

2 dl hillosokeria

vähän suolaa

1 – 2 chiliä

2 dl fariinisokeria

1 dl vaaleaa balsamicoa tai vaaleaa viinietikkaa

kanelitanko katkaistuna 3 – 5 osaan

4 neilikkaa

(6 vihreää kardemumman siemenkotaa)

Valmistus

Kaikki aineet  lisätään kattilaan ja annetaan kiehua hiljalleen 10 – 15 min, kunnes raparperipalat ovat hajonneet. Annoksesta tulee noin 10 dl valmista chutneya.

Kuumennetut lasipurkit täytetään kuumalla chutneyllä piripintaan. Chutney säilytetään jääkaapissa. ja on valmis noin viikon kahden kuluttua. Säilyy kuukausia avaamattomissa lasipurkeissa.

Käytin ensin 3 dl hillosokeria, mutta chutneysta tuli mielestäni liian makeaa ja makeus vie raparperistä happamuutta pois.Tein uuden erän vähemmällä sokerimäärällä ja lopputulos oli parempi.  Pidän itse chilistä ja lisäsin 2 Ring o Fire chiliä. Lopputulos oli melko tulinen.

Kirsikkachutney

Kirsikkachutney

Tämän ohjeen löysin Helsingin Sanomien nettisivuilta. Olen muokannut ohjetta oman makuni mukaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juuri purkitettu kirsikkachutney. Valmistettu Viljandin keltaisesta kirsikasta (imeläkirsikka). Kirsikat kerättiin 3.7. 2016.

Noin 500 g kivettömiä kirsikoita (käytin makeita keltaisia kirsikoita tässä ohjeessa)

1 sipuli

1 chili (käytin melko tulista omaa chiliä)

0,5 dl fariinisokeria

0,5 dl viinietikkaa (käytin vaaleaa balsamiviinietikkaa)

0,75 dl hillo-marmeladisokeria

0,5 tl suolaa

1 tl vasta jauhettua mustapippuria

ripaus kardemumma (jauhoin kokonaisia kardemummia, joten oli kyllä enemmän kuin ripaus)

Sipuli ja chili hienonnetaan. Keitetään kaikki muut aineet paitsi sokeri noin 10 min. Lisätään sokeri ja keitetään vielä 10 min. Täytetään desinfioidut purkit kuumalla chutneyllä aivan täyteen ja säilytetään jääkaapissa. Valmista chutneya tulee 1 – 1,2 l. Valmista noin 3 viikon kuluttua.

Ohje on hyvä. Muokkasin alkuperäistä ohjetta vähän mausteisemmaksi ja sitä voisi edelleen muokata siihen suuntaan. Teen tätä chutneytä vielä, kun saan seuraavan hyvän sadon. Erinomaista kanaruokien kanssa.

Valmistin chutneya myös seuraavana vuonna (2016). Kirsikoita poimittiin n. 10 l. Tein muuten tämänohjeen mukaan, mutta lisäsin raastettua inkivääriä (n. 3 cm palan) ja 5 vihreää kardemummaa.

Suklaakirsikkahillo ja kirsikkahillo

Suklaakirsikkahillo

Ohje on Helsingin Sanomien nettisivuilta.

600 g kivettömiä kirsikoita (punnitsin n. 500 g kivettömiä makeita punaisia kirsikoita)

250 g hillosokeria

1 vaniljatanko (ensi kerralla käytän jauhetta, tangon käyttö oli vaivalloista)

2 rkl rommia tai kirsikkaviinaa (käytin rommia, koska tein samalla rommikirsikoita)

50 g tummaa suklaata

Kirsikat, rommi, vanilja ja sokeri keitetään kattilassa noin 10 min. (En ehtinyt mehustaa alkuperäisen ohjeen mukaan aineita 2 h ennen keittämistä, mutta lopputulos oli siltikin hyvä). Pinnalta kuoritaan vaahto. Suklaarouhe ja mahdolliset vaniljan siemenet lisätään loppuvaiheessa. Purkitetaan desinfioituihin purkkeihin.

Sain ohjeen mukaan kaksi alle 0,5 l purkkia (ehkä 3 dl purkkia). Suklaakirsikat olivat tosi hyviä.

Kirsikkahillo

Tämän ohjeen löysin netistä (Umami).

2 l kirsikoita (mittasin vajaat 1,5 l kivettömiä punaisia makeita kirsikoita)

2 sitruunan mehu

kanelitanko

vaniljatanko (käytän ensi kerralla jauhetta)

1 pkt hillo-marmeladisokeria

Kattilaan laitetaan kirsikat, sokeri  ja sitruunamehu, kiehutetaan ja lisätään kaneli ja vanilja. Keitetään noin 10 min. Vaahto kuoritaan. Kaadetaan hillo kuumana desinfioituihin purkkeihin aivan täyteen, purkit suljetaan ja säilytetään jääkaapissa.

Sain tästä neljä pienehköä lasipurkkia  (hilloa tuli noin 1 l). Hillo oli hyvää. Sitruuna toi makuun raikkautta.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valmistin seuraavana vuonna (2016) hillon keltaisista kirsikoista. Kirsikkalajike on Viljandin keltainen (imeläkirsikka). Imeläkirsikat kypsyivät jo aivan heinäkuun alussa.

Kirsikoiden säilöntä ja rommikirsikat

Kirsikoiden säilöntä ja rommikirsikat

Makeat kirsikkani valmistuivat hyvin lyhyen ajan sisällä heinäkuussa. Sain kahdesta puusta noin 15 l kirsikoita, emmekä voineet hyödyntää niin suurta määrää kokonaan tuoreena. Löysin säilöntään hyviä ohjeita netistä.

Kivien poistamiseen meni tovi, Halkaisin kirsikan osittain veitsellä, ja kivi irtosi kypsästä kirsikasta. Työn aikana tekniikka kehittyi.

Valmistin kirsikoista rommikirsikoita, joista en ottanut kiviä pois, sekä kahta hilloa ja chutneya.

Rommikirsikoiden valmistusta varten desinfioin pienet säilykepurkit ja kannet kiehuvassa vedessä. Purkkien pohjalle laitoin 4 – 7 rkl sokeria riippuen purkkien koosta. Ladoin kivelliset kirsikat purkkeihin hyvin tiiviisti täyteen ja lisäsin tumman rommin piripintaan. Tein rommikirsikoita sekä keltaisista että punaisista makeista kirsikoista. Suljin purkit ja siirsin ne jääkaappiin. Annoin kirsikoiden maustua joitakin viikkoja.

Olemme tarjonneet niitä jäätelön kanssa jälkiruokana. Kirsikoiden kivien irrottaminen syödessä on vähän ikävää, joten todennäköisesti valmistan rommikirsikat kivettömistä hedelmistä ensi kerralla.

Marinoitu tomaatti-paprikasalaatti

Marinoitu tomaatti-paprikasalaatti

3kg tomaattia

1 kg sipulia

1,5 kg porkkanaa

2 kg paprikaa

Marinadi

1 lasi auringonkukkaöljyä

1 lasi 5% tai 9 % etikkaa

2 rkl sokeria

3 rkl suolaa

Vihannekset pestään hyvin ja viipaloidaan. Marinadi lämmitetään kattilassa. Vihannekset ja marinadi sekoitetaan hyvin ja annetaan seistä 8 h. Salaatti laitetaan purkkiin ja steriloidaan kiehuvassa vedessä 15 – 20 min. Kansi suljetaan tiiviisti ja seos säilytetään kylmässä.

Sain ohjeen venäläiseltä työtoveriltani. Hän kertoi, että Neuvostoliittoaikana  ohjeen mukaan valmistetut säilykkeet helpottivat elämää.

Valmistin ohjeen mukaista säilykettä. Ohje oli tosi runsas ja tekotapa mielenkiintoinen. Säilyi hyvin ja oli maukas lisäke.